Kalevankankaan hautausmaa

Kalevankankaan hautausmaa sijaitsee Kalevan kaupunginosassa noin kahden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Hautausmaalla on kappelirakennus, jossa on iso ja pieni kappeli, sekä useita muistomerkkejä. Kappeleihin on esteetön pääsy. Kappeli yhteystiedot: p. (03) 219 0418

Hautausmaa toimisto, Hautausmaankatu 6
Seurakuntapuutarhuri Juha Katajamäki p. 050 518 4876,
Työnjohtajat Aija Putkonen p. 050 5120 302 ja Mika Kotomäki p. 050 306 3028

Osoite: Hautausmaankatu 5

Kappeleihin on esteetön pääsy.

Kalevankankaan hautausmaa on perustettu vuonna 1880. Sen pinta-ala on 17 hehtaaria.

Hautausmaalla on neljä muistolehtoa: vanha muistolehto, uusi muistolehto pohjoisella uurna-alueella, veteraanilehto sotaveteraaneille ja heidän puolisoilleen sekä lasten muistolehto Hietakehto. Hautausmaalla on myös muistelupaikka muualle haudattujen vainajien omaisille. Se sijaitsee aivan kappelin läheisyydessä.

Kalevankangas huokuu historiaa: Vuonna 1918 hautausmaalla käytiin ankaria taisteluita ja kaupungin merkkihenkilöiden haudat kertovat omia tarinoitaan Tampereesta.

Kalevankankaalla järjestetään kesäisin kiertokävelyjä, joilla kerrotaan hautausmaan historiasta ja sinne haudatuista vainajista.

Hautausmaakartasta (pdf) selviävät hautausmaan eri alueet, pysäköintipaikat ja muut palvelut.

Kappeli

Hautausmaan kappelin on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Palmqvist & Sjöström. Kappeli vihittiin käyttöön 1914. Sen yhteyteen valmistui krematorio 1967.  Kappelin uusi, pieni kappeli valmistui 1984, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Antero Sirviö. Bertel Strömmerin piirtämä pääportti rakennettiin 1937.

Kalevankankaan hautausmaalla kännykän kanssa

Kalevankankaan hautausmaallekin on tehty oma mobiilireitti. Sen avulla voi löytää merkkihenkilöiden haudat ja muut muistomerkit.

Kalevankankaan hautausmaa Citynomadin sivuilla - sivuilla on latauslinkit eri puhelimille.

Tampereen merkkihenkilöiden tarinat kartalla

Kalevankankaan hautausmaasta on laadittu kartta, johon on merkitty tamperelaisten merkkihenkilöiden hautapaikat. Kartta on tehty Moro-lehden ja Tampereen seurakuntien yhteistyönä.

Paperiversioon perustuvaan karttaan on lisätty tietoja ja historiaa merkkihenkilöistä ja muistomerkeistä sekä kuvia. Tulostettavassa kartassa on 76 hautaa ja muistomerkkiä.

Hautapaikkakartan voi tulostaa itse alla olevasta linkistä. Karttoja saa myös Kalevankankaan pääportin ja Kalevantien puoleisen portin postilaatikoista sekä seurakuntien asiakaspalvelupisteestä Näsilinnankatu 26.

hautakartta_kalevankangas (pdf) (1.4 MB)

 Kartasta on tehty myös nettiversio, joka julkaistiin 14.5.2009. Aiempaan paperiversioon perustuvaan karttaan on lisätty tietoja ja historiaa merkkihenkilöistä ja muistomerkeistä sekä kuvia. Kartan kehitystyö on vasta alussa, sillä siihen on mahdollista lisätä runsaasti aineistoa. Tiedot on koonnut Hannu Hyttinen ja teknisen työn ovat tehneet Kaisa Pennanen, Jaakko Tyhtilä ja Samuli Suomalainen. Tuoreet kuvat ovat ottaneet Rami Marjamäki ja Jukka Ritola. 

Kalevankankaalla voi suunnistaa puiden mukaan

Puilla on monia merkityksiä hautausmaalla. Puut jäsentelevät tiloja, ohjaavat kulkua ja lisäävät viihtyisyyttä. Ne toimivat maamerkkeinä, joiden avulla hautausmaalla on helppo suunnistaa.

Kalevankankaasta on tehty puukartta, jonka avulla voi perehtyä hautausmaan puihin. Alueella kasvaa 32 puulajia, joista kotimaisia lehtipuulajeja on 15. Puita hautausmaalla on yli 1500 puuta.

Metsävaahtera on Kalevankankaan yleisin lehtipuulaji, niitä on yhteensä noin 250 kappaletta. Hautausmaalla on noin sata hieskoivua ja 60 tammia. Kalevankankaalta löytyy myös yksi pirkkalankoivu, joka on Suomen luonnossa harvinainen.

Metsämänty taas Kalevankankaan yleisin havupuu, niitä on lähes 170 kpl. Havupuista toiseksi yleisin on kuusi, niitä on Kalevankankaalla lähes 90 kappaletta.

Puukartta (pdf)

Puiden esittelyt (pdf)

Huomattavia muistomerkkejä

  • Sankarihauta-alueen muistomerkki 'Kiviristi', suunnitellut arkkitehti Viljo Rewell ja kuvanveistäjä Arvi Tynys
  • Elokuvateatteri Imatran palon muistomerkki, suunnitellut arkkitehti Veikko Kallio 1928
  • Vuoden 1918 sodan valkoisten vainajien muistomerkki, suunnitellut kuvanveistäjä Evert Porila 1921
  • Vuoden 1918 sodan punaisten vainajien muistomerkki, suunnitellut Jussi Hietanen 1941
  • Karjalaan jääneiden muistomerkki, 1955
  • Kurulaivan haaksirikon muistomerkki, suunnitellut Kirsti Liimatainen 1930

Kappeleihin on esteetön pääsy.